Vaasan Sportin Juniorit ja Tamas Fodor ovat sopineet kautta 2023-2024 koskevan sopimuksen seuran fysiikkavalmennuksesta. Fodorin päätoimenkuva tulee olemaan kilpavaiheen (U15-U20) fysiikkavalmennus, mutta työnkuvaan kuuluu myös koko seuran kattavien linjausten tekeminen fysiikkavalmennuksen ja muiden tukitoimien osalta. Työhön kuuluu myös joukkueiden omien valmentajien kouluttamista, jolla helpotetaan linjausten jalkauttamista myös nuorempiin ikäluokkiin. Fodor on valmistunut Vierumäen jääkiekkovalmentajakoulutuksesta (AMK) vuonna 2022
Perusliikuntataidot heikkenevät huolestuttavaa tahtia eikä se voi olla näkymättä myöskään urheiluseuroissa. Meidän pitää urheiluseurana näyttää mallia siitä, kuinka asioita voi tehdä kehittävästi ja samalla innostaen. Innostunut lapsi liikkuu monipuolisesti myös seuraharjoitusten ulkopuolella, mutta se kipinä pitää jostain siihen liikkumiseen saada. Itsestään se syttyy kovin harvalla. Fodor tulee työskentelemään yhdessä taitovalmentajamme Samuli Hassin, sekä junioripäällikkö Andreas Nykvistin kanssa tavoitteenaan kehittää innostava ja kehittävä tapa harjoitella elintärkeitä liikuntataitoja. Fodorin palkkaus tukee tavoitteitamme nousta yhdeksi Suomen kärkiseuroista, toiminnanjohtaja Jukka Leino avaa rekrytoinnin taustoja.
Terve Tamas. Olet seurannut vuosia lasten ja nuorten kykyä liikkua ja tutustunut aiheeseen opintojesi kautta Vierumäellä. Minkälaiset havainnot sinulla aiheesta on?
Yleisellä tasolla voi heti sanoa, että lapset eivät liiku tarpeeksi. Lasten pitäisi merkittävästi nykyistä enemmän liikkua aktiivisesti ja monipuolisesti pitkin päivää, ei pelkästään lajinomaisesti tai vain harjoituksissa. Paljon pitäisi pelata erilaisia pelejä ja/tai harrastaa eri lajeja. Kaiken ei tarvitse olla ohjattua seuratoimintaa, vaan vapaa-ajan tekemisellä on valtava merkitys. Kehonhallinta, motoriset taidot, koordinaatiokyky, ketteryys, tasapaino ja ihan peruskestävyys ovat kaikki sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat nykyään aika heikoilla kantimilla. Jos lapsi ei pääse kunnolla kyykkyyn, on vaikea kehittyä hyväksi luistelijaksi näin karkeana esimerkkinä.
Mitä me seurana voimme tehdä asialle?
Meidän pitää seurana huolehtia, että kaikki tekemisemme myös jään ulkopuolella on tarkkaan suunniteltua ja tukee lapsen kehityksen eri vaiheita. Näistä ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyötyä mikäli emme onnistu innostamaan lapsia liikkumaan riittävästi omalla ajallaan. Tähän pääsemme varmasti paremmin, kun tuomme hauskuuden mukaan harjoitteluun. Jos lapsi kokee harjoituksen hauskana, on paljon todennäköisempää, että niitä asioita toteutetaan myös kotona, kuin jos teemme asiat tylsästi. Tämä lähtee ihan ruohonjuuritasolta liikkeelle. Mitä nuorempana saamme lapset innostumaan liikkumisesta, sitä helpommaksi me teemme tämän itsellemme myöhemmässä vaiheessa.
Mitkä ovat suurimmat kehityskohteet?
Yleisesti, ymmärryksen lisääminen. Meidän pitää saada pelaajat, valmentajat ja vanhemmat, koko ketju ymmärtämään jään ulkopuolisen aktiivisuuden merkitys. Mitä monipuolisemmin liikumme vapaa-ajalla, sitä paremmat edellytykset meillä on pärjätä jääkiekkoilijoina. Minun työni tulee olemaan selkeän polun luominen näiden ominaisuuksien parantamiseksi yhdessä seurakollegoiden kanssa. Meidän pitää päästä siihen, että fyysiset ominaisuudet ovat sillä tasolla, ettei menestyminen jää niistä kiinni.
Urheilujohtaja Herkko Koski on ollut vahvasti mukana korostamassa fyysisten valmiuksien valmentamisen merkitystä.
Herkko, kerro vähän Tamasin palkkauksesta ja ajatuksistasi fyysisten valmiuksien valmentamiseen liittyen.
Tamas:illa on monipuolinen koulutus- ja teoriapohja fyysisen harjoittelun ja myös ravitsemuksen osalta. Hän on päässyt näkemään jo useamman vuoden ajan toimintaympäristömme vahvuudet ja kehityskohteet, ja uskonkin että pääsemme tarttumaan heti kiinni fyysisen harjoittelun laadun kehittämiseen niin lapsi- kuin nuorisovaiheessa.
Uuden linjauksemme mukaisesti joukkueisiin nimetään fysiikkaharjoittelusta vastaava henkilö, ja näiden henkilöiden kautta pyrimme keventämään vastuuvalmentajien kokonaiskuormaa ja tuomaan myös joukkueiden toimintaan uutta osaamista ja laatua fysiikkaharjoitteluun.
Tamasin ja muiden junioripuolen henkilökunnan tehtävänä on varmistaa, että tehtävät linjaukset lähtevät jalkautumaan, ja että fysiikkaharjoittelumme on etenkin lapsivaiheessa entistä monipuolisempaa ja mielekkäämpää.
Mitä Tamasin palkkaus tarkoittaa kilpavaiheen junioreille?
Kilpavaiheeseen siirryttäessä, selkeytämme kokonaisuutta ja rakennamme pidempiä kehityssuunnitelmia nuortenvaiheen pelaajille, jossa myös yksilöllisyys tulee entistä vahvemmin mukaan. Tulemme lisäämään fysiikkaharjoittelun määrää myös 2. asteen akatemiaharjoittelussa. Kun fyysiset valmiudet ovat paremmassa kunnossa, toiminta jäälläkin kehittyy. Tamas jatkaa tulevalla kaudella, myös osana U20 valmennusryhmää, joten kokonaiskuva ja vastuu pelaajapolkumme erivaiheista fysiikan osalta on hyvissä käsissä.
Tamas Fodor aloittaa työssään 1.6.2023. Tervetuloa Tamas.
